Turun rauhan rajakomission arkisto Ruotsin Riksarkivetissa
Tykkipursiyhdistyksen Turun rauhan raja 1743-1812 -hankkeeseen sisältyi arkistotutkimuksia Ruotsin Riksarkivetissa Tukholman Mariebergissä. Tutkimukset keskittyivät Turun rauhan rajakomission arkistoon sekä rajakomissaarien kirjeenvaihtoon Ruotsin kuninkaan ja kansliapresidenttien kanssa.
Tukholman Riksarkivetissa Mariebergissä säilytetään Ruotsin ja Venäjän välisiä rauhoja ja diplomaattisia suhteita käsitteleviä asiakirjoja 1300-luvulta lähtien. Arkiston nimi on Diplomatica Muscovitica, ja siihen kuuluva sarja I anledning av freden i Åbo 1743sisältää kaikkiaan 17 mappia Turun rauhan 1743 rajanvetoon käsitteleviä materiaaleja. Sen ytimen muodostavat ruotsalaisen ja venäläisen rajakomission kokousten pöytäkirjat (Konferensprotokoll, mapit 585 ja 586) vuosilta 1747 ja 1753 sekä niihin liittyvät journaalit ja rekisterit (mapit 587 ja 588).
Lisäksi rajakomission kahden sihteerin (Georg Giedda ja Joel Gripenstierna) kertomukset (mapit 597 ja 595) komission toiminnasta ja neuvotteluista venäläisen osapuolen kanssa antavat hyvän yleiskuvan tapahtumien yllättävistäkin käänteistä. Lisäksi sarjaan kuuluu Ruotsin molempien rajakomissaarien eli kenraali Axel Johan Stiernstedtin ja kenraali Lars Åkerhielmin kirjeenvaihtoa kuningas Fredrik I:n, kansliapresidentti Erik Mathias von Nolckenin ja Ruotsin Venäjän-lähettiläiden kanssa. Sarja ei sisällä karttoja, joita säilytetään erillisessä rajakarttakokoelmassa mutta niitä ei käytetty tällä kertaa ajan puutteen vuoksi.
Osa pöytäkirjoista on kirjoitettu ruotsalaisen ja venäläisen rajakomissaarin välisen keskustelun muotoon, mikä tarjoaa erinomaisen kurkistuksen aikakauden neuvottelukäytäntöihin. Rajan määrittely maastossa osoittautui hankalaksi, koska rauhansopimuksen sanamuodot olivat epäselviä ja koska maiden väliset keskinäiset poliittiset jännitteet heijastuivat suoraan neuvotteluiden kulkuun. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluihin osallistui molempien osapuolien insinööriupseereita ja maanmittareita, joiden laatimat suurimittakaavaiset yleiskartat ja pienimittakaavaiset maastokartat olivat koko ajan rajakomissaarien saatavilla.
Ruotsalaiset rajakomissaarit raportoivat tiheästi esimiehilleen Tukholmaan ja saivat heiltä neuvotteluohjeita ja muita neuvoja. Kirjeenvaihtoa käytiin myös Ruotsin omien Venäjän-lähettiläiden kanssa, joilta saatiin tietoja siitä, miten Pietarissa ja Moskovassa rajaneuvottelut Ruotsin kanssa koettiin.
Jyrki Paaskoski 2023
Jyrki Paaskoski 2023
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti