Punkaharju Kustaan sodassa vuosina 1788–1790

Punkaharju Kustaan sodassa vuosina 1788–1790

Kustaan sodassa 1788–1790 Punkaharju oli tärkeä nimenomaan siksi, että sen kautta valvottiin Puruveden ja Pihlajaveden vesitieliikennettä. Harjun kautta kulki myös maantie Olavinlinnasta Käkisalmeen.

Savon prikaatin joukot saapuivat komentajansa eversti Berndt Hastfehrin johtamina Olavinlinnan edustalle heinäkuussa 1788. Prikaatin joukot piirittivät linnan ja moukaroivat tykistöllä sen muureja. Tarkoituksena oli pakottaa linnan venäläinen varuskunta antautumaan, mutta toimet osoittautuivat turhiksi. Linnan muureihin ei saatu aukkoja, koska ruotsalaisten tykistö ei ollut tarpeeksi järeää. Venäläiset olivat varautuneet piiritykseen etukäteen ja keränneet runsaasti elintarpeita muurien sisäpuolelle. Olavinlinnan komendantti ilmoittikin, ettei linnan varusväki tule missään olosuhteissa antautumaan.

Yksi Savon prikaatin osastoista eteni valtakunnan rajan pinnassa olevalle tärkeälle Punkaharjulle heinäkuussa 1788 ja karkotti alueella toimineen kevyesti aseistetun venäläisen vartioston. Punkaharju oli sotilaallisesti tärkeä, sillä sen rannoilta voitiin valvoa vesitieliikennettä Puruvedeltä Pihlajavedelle ja päinvastoin.

Savon prikaatin hyökkäysosasto koostui 30 rakuunasta ja noin 140 jalkaväkisotilaasta, joita komensi kapteeni Carl Johan Adlercreutz, myöhempi Suomen sodassa 1808–1809 ansioitunut kenraali. Osastolla oli mukanaan muutama kevyt kanuuna ja pienempiä nikhakoja. Ruotsalaisten päätukikohta oli Tuunaansaaressa harjualueen länsipuolella. Lisäksi varustuksia ja tykkiasemia oli varsinaisella harjualueella Kirkkoniemessä, Silvonniemessä ja Tuppuranniemessä.

Ruotsalaiset ja venäläiset eivät kuitenkaan taistelleet Punkaharjulla. Adlercreutzin johdolla yksi pienempi osasto kuitenkin suoritti väkivaltaisen tiedustelun Parikkalan suuntaan elokuussa 1788 ilman mainittavia tuloksia. Venäläiset olivat kaikessa hiljaisuudessa keränneet joukkoja ja varusteita Käkisalmen pohjoispuolelle ja valmistautuivat etenemään kohti Punkaharjua ja piiritettyä Olavinlinnaa.

Eversti Hastfehrin liityttyä Kustaa III:ta vastaan kapinoiviin upseereihin myös sotatoimet Olavinlinnan ja Punkaharjulla päättyivät. Elokuun lopulla Hastfehr määräsi joukot vedettäviksi Punkaharjulta ja Olavinlinnan piirityksen lopetettavaksi. Myöhemmin syksyllä kuningas pidätytti Hastfehrin ja määräsi Savon prikaatin uudeksi komentajaksi eversti Curt von Stedingkin.

Vuosien 1789 ja 1790 sotatoimet eivät ulottuneet Punkaharjulle. Venäläiset kuitenkin vahvistivat harjualueen puolustusta rakentamalla redutteja eli tykkiasemia muun muassa Tuunaansalmen Rakokivenniemeen, Laukansaaren pohjoisrannalle ja Pentiniemeen lähelle Punkasalmea. Venäläisen vartioston päätukikohta sijaitsi harjun keskiosassa Kirkkoniemessä. Nämä tiedot ovat peräisin kenraali A. V. Tutškovin atlaksesta, joka valmistui vuonna 1794 ja esiteltiin keisarinna Katariina II:lle.

Vuosina 2021–2023 toteutetussa Punkaharjun sotavarustushankkeessa kartoitettiin sekä ruotsalaisten että venäläisten eri aikoina rakentamia varustuksia. Selvityksen mukaan Kustaan sodan aikaiset ruotsalaisten raportit ja kartat sekä Tutškovin atlaksen tiedot pitävät pääosin paikkansa.

Jyrki Paaskoski 2023