Heinäkuun viidentenä
J.L. Runeberg kiteyttää koko
isänmaallisen sanomansa runossaan Heinäkuun viides päivä. Siinä
ylistetään sekä Suomen luontoa, että sen asukkaiden moraalista kuntoa: kansa kesti
ja kärsi kaiken, eikä suostunut petokseen epätoivoisessakaan tilanteessa. Mutta
myös suru kuuluu kuvaan.
Tällaisen ihanteellisuuden
symboliksi Runeberg nostaa J.Z. Dunckerin, joka oli ”kaikist’ urhoisin”.
Hän oli lähtöisin yksinkertaisista oloista Ristiinan pitäjästä ja lähti
sotatielleen Suomen sotaan (1808-1809) Savon jääkärien Sulkavan komppanian
päällikkönä. Hän kuoli vieraalla maalla, mutta ei antautunut edes epätoivoisessa
tilanteessa. Tämän myös venäläiset huomioivat ja järjestivät hänelle
sankarihautajaiset.
Nykyajan makuun runo Heinäkuun
viides päivä saattaa tuntua kohtuuttoman sentimentaaliselta, mutta Suomen
kansalle Runebergin Vänrikit, joiden sanoma tuossa runossa tiivistyy,
antoivat vuosisadan ajan tavattomasti uutta omanarvon tuntoa ja ne olivat
vaikeina aikoina erittäin suosittua lukemista.
Dunckerin muistoa kannattaa
kunnioittaa tänäkin päivänä ja hänen mukaansa on myös nimetty Tykkipursiyhdistys
ry:n tykki, jota käytetään historiallisten tapahtumien elävöittämisessä.
Heinäkuun viides päivä on myös
sopiva hetki julkistaa sitä aineistoa, jota Tykkipursiyhdistys on koonnut Etelä-Savon
seudun historiasta erityisesti ajalta, jolloin Turun rauhan raja (1743-1812)
oli voimassa.
Tätä työtä varten on perustettu
projekti Rajupusu leaderin tuella. Nyt julkaistava materiaali ei vielä
käsitä kaikkea sitä, mitä yleisön käyttöön on tarkoitus tuoda, mutta katsomme
järkeväksi julkistaa sen jo nyt tässä muodossaan, jotta yleisö voisi sitä
kommentoida ja tarvittaessa kartuttaa.
Helsingissä 5.7.2023
Timo Vihavainen
Tykkipursiyhdistys ry:n
puheenjohtaja
Julkaistu heinäkuun viides päivä 5.7.2023 https://tykkipursiyhdistys.blogspot.com/ Video: Duncker-tykin juhlalaukaus Laitaatsilta-päivässä 2.10.2021 / KLiljeström
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti