Suvorovin kanavat, Telakanava

 

Suvorovin kanavat, Telakanava

 

Kustaa III:n sodan jälkeen Pietarissa heräsi kiinnostus Turun rauhan (1743) rajan entistä parempaan turvaamiseen. Tätä varten Suomeen saapui yli vuoden ajaksi vuonna 1791 tätä työtä suunnittelemaan ja johtamaan Venäjän maineikkaimpiin ja sodankäyntitavoiltaan häikäilemättömimpiin kenraaleihin kuulunut Aleksandr Suvorov, joka myöhemmin sai peräti generalissimuksen arvonimen ja on tätä nykyä muuan Venäjän suosituimpia historiallisia hahmoja.

Suvorov kunnostutti rajalinnakkeet ja rakennutti myös uusia. Myös Venäjän Saimaan laivastoa, jonka päätukikohta oli Lappeenrannassa, kehitettiin.

Kun Puumalan salmi oli epähuomiossa jäänyt vuoden 1743 rajan Ruotsin puolelle, aiheutti se venäläisille suuria hankaluuksia, kun nämä joutuivat Lappeenrannan ja Savonlinnan välisessä liikenteessä kulkemaan Ruotsin alueen kautta ja alistumaan sen vaatimiin muodollisuuksiin tullitarkastuksia myöten.

Kustaa III:n sodassa venäläiset onnistuivat kyllä valtaamaan Puumalan ja pitämään se hallussaan ruotsalaisten hyökkäyksistä huolimatta, mutta koska raja rauhan palattua oli mainitusta syystä edelleen Venäjälle hyvin epäedullinen, päätettiin rakentaa kanavaverkosto, joka ohittaisi kokonaan Puumalansalmen.

Kanavia rakennettiin neljä, joista yksi, Kutvele, sijaitsi Suur-Saimaalla Kyläniemen tyven kohdalla, seuraava Ruokolahdella, Käyhkäällä, kolmas Puumalassa Kukonharjussa ja neljäs, Telakanava Sulkavalla.

Kanavat mahdollistivat ajan pienten sota- ja huoltoalusten liikenteen kokonaan Venäjän puolella olevalla alueella ja ne rakennettiin vuosina 1791-1798. Vuonna 1803 keisari Aleksanteri I kävi Telakanavalla tarkastusmatkallaan, jolla hän tutustui rajan uuteen linnoitusjärjestelmään. Tuolloin suhteet Ruotsiin olivat kylmät ns. pensselisodan ansiosta, kun Kustaa IV Aadolf oli Suomen-matkallaan vuonna 1802 käskenyt maalaamaan Ahvenkosken rajasillan kokonaan Ruotsin värein.

Telakanavalla, kuten muillakin kanavilla oli pieni varuskunta ja lisäksi myös tullikamari. Kun koko Suomen suuriruhtinaskunta vuonna 1809 Haminan rauhassa siirtyi Venäjän valtakunnan osaksi, menetti kanava sotilaallisen merkityksensä. Kun suuriruhtinaskunnan ja Venäjän raja vuonna 1812 siirtyi Rajajoelle, ei tulliasemaakaan enää tarvittu.

Telataipale 1790-l - Suvorovin sotakanavat – Wikipedia