Haapaniemen sotakoulu

 

Haapaniemen sotakoulu

Suomen ja itse asiassa koko Ruotsin valtakunnan ensimmäinen upseerikoulu (kadettikoulu), joka toimi vuodesta 1779 aluksi Ristiinan Brahenlinnassa ja sitten Rantasalmen Haapaniemessä vuoteen 1818, jolloin tulipalo tuhosi koulun rakennukset. Sen jälkeen kadettikoulu siirrettiin Haminaan.

Savon rykmentti piti harjoituksiaan sekä Mikkelissä että Rantasalmella. Jälkimmäinen oli varsin väkirikas pitäjä (vuonna 1750 yli 6000 henkeä, vuonna 1800 11000 henkeä) ja siellä toimi myös triviaalikoulu, joka keskittyi latinaan ja pappisuralle valmistautumiseen.

Rantasalmella ja ympäristöpitäjissä oli huomattava määrä upseerinpuustelleja ja upseerinuralle lähteville pojille alettiin nähdä tarpeelliseksi antaa koulutusta. G.M. Sprengtporten oli aloittanut upseerien kouluttamisen kotonaan Ristiinan Brahenlinnassa, josta se siirtyi Rantasalmelle. Kouluun liittyi jonkin aikaa myös Sprengtportenin perustama hevossiittola, jonka tarkoituksena oli kehittää sotaan paremmin soveltuvia hevosia.

Koulun opetusohjelmaan kuuluivat ranska ja jossakin määrin myös saksa ja venäjä sekä ruotsi ja suomi. Uskontoa, moraalia, logiikkaa ja historiaa opetettiin myös ja varsinaisina sotilasaineina tykistöoppia, kartanpiirustusta ja taktiikkaa sekä linnoitusoppia matematiikkaa ja luonnonoppia. Harjoitusaineisiin kuuluivat ratsastus ja miekkailu.

Vuonna 1802 kuningas Kustaa IV Adolf tarkasti koulun ja ilmaisi olevansa siihen tyytyväinen.

Koulu kasvoi 1800-luvulle tullessa 50 oppilaan sisäoppilaitokseksi, jonka pitkäaikainen johtaja Samuel Möller korosti ajankohtaan nähden edistyksellistä lempeää kasvatusta, jossa vältettiin oppilaiden häpäisemistä.

Suomen sotaan vv. 1808-1809 osallistui upseereina 149 entistä Haapaniemen kadettia, joten sen sotilaallista vaikutusta voi pitää suurena. Samaa on sanottava myös sen kulttuurisesta vaikutuksesta aikansa Savoon sijoitettujen joukkojen keskuudessa.

 

Arvo M. Soininen, Rantasalmen historia, Rantasalmi 1954

Raimo Viikki, Joroisten historia I, Keuruu 2003