Lappeenrannan linnoitus ja Venäjän Saimaan laivaston tukikohta

Lappeenrannan linnoitus ja Venäjän Saimaan laivaston tukikohta

 

Toisin kuin Ruotsin puolella, oli Turun rauhan (1743) rajan Venäjän puolella kaupunkeja ja linnoituksia (Hamina,Lappeenranta, Savonlinna) sekä vakinaista väkeä varuskunnissa. Venäläisillä oli myös merkittävä laivastotukikohta Lappeenrannassa.

Lappeenrannan linnoituksen vahvuuteen kuului Venäjän vallan aikana rauhan oloissa aluksi pari- kolmesataa miestä, mutta Kustaan sodan aikana jopa kaksi- ja puolituhatta venäläistä sotilasta (2418). Myös sen jälkeen varuskunta jäi suureksi. Vuonna 1805 se käsitti 48 upseeria ja virkamiestä ja 1336 miestä.

 Linnoitus ajettiin alas Haminan rauhan jälkeen vuonna 1810, mutta käytännössä sinne ja muuallakin Vanhaan Suomeen jäi vartiointitehtäviin muutaman kymmenen miehen invalidikomennuskuntia, joita vahvistettiin pienillä kasakkaosastoilla.

Suuri määrä ja ahtaus aiheuttivat suuret tappiot tauteihin kuolleina: vuonna 1788 kuoli 485 miestä, 1789 752 miestä ja 1790 394 miestä. Vuonna 1789 taisteluissa saamiinsa haavoihin kuolleita oli 58 henkeä eli 7,6%. Vuonna 1790 niitä ei ollut lainkaan. Taudeista tappavimpia olivat ripuli, keripukki ja ”kuume” (gorjatška).

Lappeenrannasta tuli vuonna 1790 perustetun Venäjän Saimaan järvilaivaston päätukikohta ja sinne rakennettiin myös telakka, jossa syntyi esimerkiksi vuonna 1790 15 tykkivenettä ja vielä vuonna 1808 4.

 P.K. von Suchtelenin johdolla kaivettiin ns. Suvorovin kanavat  (Kutveleen, Käyhkään, Kukonharjun ja Telataipaleen kanavat) heti Kustaan sodan jälkeen. Niitä vartioivat pienet varuskunnat.

Laivastoväkeä Lappeenrannassa oli vuonna 1805 seuraavasti:

Meritykistö: 2 upseeria, 20 aliupseeria, 5 pommittajaa (bombardiry), 11 apulaista, 22 tykkimiestä (kanoniry), 1 viilari.

Soutulaivasto:  2 luutnanttia, 3 mitšmania, 1 perämies, 1 puosu 31 majoittajaa (kvartirmejstery) 2 välskäriä sekä kansliahenkilökuntaa ja matruuseja 338 henkeä.

Amiraliteetin alaisia: arkkitehti, kollegioasessori Pjotr von Stempel, 1 laivaoppilas, 2 arkkitehtioppilasta. Kirvesmiehiä, 4 hlöä 1. luokan, 7 hlöä 2. luokan ja 10 hlöä 3. luokan sekä 1 hlö 2. luokan airokirvesmies, 1hlö 2. luokan plokikirvesmies, 1 hlö 3. luokan arkkitehtikirvesmies, 1 hlö 2. luokan purjemaakari, 2 hlöä 2. luokan riivaajia (riveäjiä) ynnä muuta.

Näiden lisäksi oli eri tasoisia seppiä, puuseppä, kattilaseppiä, lyhdyntekijä, sahuri, 10 hlöä 2. ja 3. luokan uunimuuraria, 4 muuta muuraria ja tynnyrimestari.

Kaiken kaikkiaan meriministeriön alaisina eli siis jalkaväestä erillään palveli Lappeenrannassa vuonna 1805 48 upseeria ja sotilasvirkamiestä ja 482 miestä eli yhteensä yli 500 henkeä.

Tulkoon vielä mainituksi, että Lappeenrannassa palvelevissa venäläisessä jalkaväkikomppanioissa oli rivimiehiä vuonna 1805 noin 130-136 henkeä ja yleensä 3 rumpalia, varusmestari, parturi, 2 lasarettipalvelijaa, jokunen ammattimies (esim. kirvesmies, aseseppä) ja 3-5 sotilaspalvelijaa eli tensikkää (denštšik). Pataljoonassa oli myös lääkäri, piiskuri eli profossi ja muitakin erikoismiehiä (kassanhoitaja, audiittori).

 

Laivoja venäläisillä oli vuonna 1795   seuraavasti:

-yhteensä 88 alusta niiden joukossa

-1 kaleeri, jossa 2 kpl 18 naulan ja 10 kpl 6 naulan tykkiä

-9 paikallista tyyppiä olevaa tykkivenettä

-7 Pietarilaistyyppistä tykkivenettä

-15 ruotsalaismallista tykkivenettä (tykkijollaa)

-5 maihinnousualusta

Lisäksi oli pienempiä tiedustelu- kuorma ym. aluksia, jotka kaiketi olivat aseistamattomia.

Aseistetuissa tykkiveneissä oli yleensä 1 raskaampi tykki perässä ja kaksi kevyttä nikhakaa eli falkonettia keulassa. Airojen lisäksi veneissä oli myös purjeet.

Tykkien koko ”nauloissa” ilmoitettuna viittaa ammusten painoon. Venäläinen ”tykistönaula” oli 0,4914 grammaa eli suunnilleen puoli kiloa. 6 naulan tykki ampui siis suunnilleen kolmen kilon painoisia ammuksia.

Venäjän Saimaan laivaston toiminta ulottui Lappeenrannasta Savonlinnaan ja vuoden 1809 sodassa jo Kuopioon saakka ja venäläiset tykkiveneet vaikuttivat merkittävästi sotatoimiin muun muassa sulkemalla pohjoisen ja etelän välisen vesitien Puumalassa ja Savonlinnassa. Taisteluissa niitä käytettiin muun muassa Tolvanniemen ja Laitaatsillan luona.

 

Алексей Шкваров, Когда пришли русские… Статистическое исследование семей русских военных чинов и финляндских женщин в гарнизонах Роченсальма, Вильманстранда и Нейшлота в XVIII-XIX вв.: по материалам Национального Архива Финляндии и ЦГИА СПб, Выпуск 5, RME Group Oy. Loviisa 2019.

http://www3.lappeenranta.fi/museot/verkkonayttelyt/lpr_historia/artikkelit/LPR_VENALAISENA_LINNOITUSKAUPUNKI_artikkeli.htm