Saltykov, Ivan Petrovitš (1730-1805)

 

Saltykov, Ivan Petrovitš (1730-1805)

 

Ivan Saltykov oli venäläinen sotilas, joka urallaan kohosi kenraalisotamarsalkaksi. Hän oli Venäjän Suomessa taistelevan armeijan ylipäällikkönä vuonna 1790.

Saltykov osallistui Seitsenvuotisen sodan taisteluihin ja kohosi kenraalimajuriksi. Ensimmäisessä Turkin sodassa sai urhoollisuudesta harvinaisen toisen luokan yrjönristin ja timanteilla koristetun kultaisen miekan. Hänet myös korotettiin täydeksi kenraaliksi (general en-chef).

Vuonna 1788 Saltykov meni uuteen Turkin sotaan, mutta keväällä vuonna 1790 keisarinna Katariina II nimitti hänet Suomessa olevien joukkojen komentajaksi. Ansioistaan tässä sodassa hänelle myönnettiin Venäjän korkein kunniamerkki, Pyhän Andreaksen risti.

On väitetty, että Saltykov kunnostautui pikemminkin rohkeudellaan, kuin johtajankyvyillään, joihin A.V. Suvorov suhtautui skeptisesti. Riitauduttuaan Rumjantsevin kanssa Saltykov erosi palveluksesta, mutta keisari Paaavali kutsui hänet takaisin ja hän toimi mm. ratsuväen tarkaastajana ja Moskovan sotilaskuvernöörinä.

Saltykov oli yksi Venäjän rikkaimmista miehistä ja noudatti ylellistä elämäntapaa, josta tuli kuuluisaksi. Hänen palatsissaan katettiin pöytä joka päivä kuudellekymmenelle hengelle. Hänellä oli myös oa teatteri ja hänen metsästysseurueensa olivat suuria.

Kuollessaan Saltykov jätti pojalleen 16000 maaorjaa, joista 200 henkeä palvelijoita. Velkoja poika peri 2,8 miljoonaa ruplaa. Rupla oli tuohon aikaan aika iso raha, jolla sai vielä 1700-luvun lopulla ämpärillisen vodkaa (n. 12 l.). 1800-luvun alussa sen arvo oli jo jonkin verran laskenut.

 

Venäläinen wikipedia.