Saltykov, Ivan Petrovitš
(1730-1805)
Ivan
Saltykov oli venäläinen sotilas, joka urallaan kohosi kenraalisotamarsalkaksi. Hän
oli Venäjän Suomessa taistelevan armeijan ylipäällikkönä vuonna 1790.
Saltykov osallistui
Seitsenvuotisen sodan taisteluihin ja kohosi kenraalimajuriksi. Ensimmäisessä
Turkin sodassa sai urhoollisuudesta harvinaisen toisen luokan yrjönristin ja
timanteilla koristetun kultaisen miekan. Hänet myös korotettiin täydeksi
kenraaliksi (general en-chef).
Vuonna
1788 Saltykov meni uuteen Turkin sotaan, mutta keväällä vuonna 1790 keisarinna
Katariina II nimitti hänet Suomessa olevien joukkojen komentajaksi. Ansioistaan
tässä sodassa hänelle myönnettiin Venäjän korkein kunniamerkki, Pyhän
Andreaksen risti.
On
väitetty, että Saltykov kunnostautui pikemminkin rohkeudellaan, kuin
johtajankyvyillään, joihin A.V. Suvorov suhtautui skeptisesti. Riitauduttuaan
Rumjantsevin kanssa Saltykov erosi palveluksesta, mutta keisari Paaavali kutsui
hänet takaisin ja hän toimi mm. ratsuväen tarkaastajana ja Moskovan
sotilaskuvernöörinä.
Saltykov
oli yksi Venäjän rikkaimmista miehistä ja noudatti ylellistä elämäntapaa, josta
tuli kuuluisaksi. Hänen palatsissaan katettiin pöytä joka päivä
kuudellekymmenelle hengelle. Hänellä oli myös oa teatteri ja hänen
metsästysseurueensa olivat suuria.
Kuollessaan
Saltykov jätti pojalleen 16000 maaorjaa, joista 200 henkeä palvelijoita.
Velkoja poika peri 2,8 miljoonaa ruplaa. Rupla oli tuohon aikaan aika iso raha,
jolla sai vielä 1700-luvun lopulla ämpärillisen vodkaa (n. 12 l.). 1800-luvun
alussa sen arvo oli jo jonkin verran laskenut.
Venäläinen
wikipedia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti