Igelström
Otto Henrik (Osip
Andrejevitš) Igelström (1737-1823)
Venäläinen jalkaväenkenraali,
liivinmaalainen, alun perin ruotsalaista sukua, kreivi. Edusti Venäjää Värälän
rauhanneuvotteluissa vuonna 1790.
Igelström osallistui 7-vuotiseen sotaan
ja kunnostautui vuosien 1768-74 Turkin sodassa. Kirjoitti merkittävän kuvauksen
Krimistä ja toimi Ufan ja Simbirskin kuvernöörinä. Hän järjesti myös baškiirien värväyksen sotapalvelukseen. Jousilla ja nuolilla aseistetut baškiirit joutuivat mukaan Kustaa III:n sotaan ja vielä Napoleonin sotiin.
Toimi Venäjän joukkojen päällikkönä
Kymenlaaksossa Kustaa III:n sodassa vuonna 1790 ja johti mm. kevään 1790 hyökkäystä
Kärnäkoskelle ja Partakoskelle. Neuvotteli G.M. Armfeltin kanssa Värälän
rauhansopimuksen. Rauhanteon jälkeen sai Ruotsilta Serafiimiritarikunnan
jäsenyyden ja siis myös vaakunansa Tukholman Riddarholmin kirkkoon.
Sai nimityksen Venäjän lähettilääksi
Tukholmaan, mutta ei koskaan saapunut sinne. Sen sijaan hän toimi
kenraalikuvernöörinä ensin Pihkovassa ja sitten Tšernigovissa ja sen jälkeen vuodesta 1794 Venäjän Puolassa olleiden
joukkojen päällikkönä, kunnes maassa puhkesi kapina vuonna 1795. Sen jälkeen
hänellä ei ollut siellä virkatehtäviä.
Igelströmiä pidettiin hieman
rajoittuneena sotilashenkilönä, jolla ei ollut diplomaattisia taipumuksia ja
muuan tarkkailija arvioi, että Värälän rauhanneuvotteluissa vanha ja viekas
hovimies Armfelt oli selvästi hänen yläpuolellaan.
Ennen vuoden 1795 Puolan jakoa Igelström toimi
Venäjän lähettiläänä Puolassa.
Keisari Paavali asetti hänet Orenburgin
sotilaskuvernööriksi vuonna 1796.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti