Rimski-Korsakov, Aleksandr Mihailovitš (1753-1840)

 

Rimski-Korsakov, Aleksandr Mihailovitš (1753-1840)

 

Aloitti uransa Preobraženskin kaartinrykmentissä. Venäläisen wikipedian mukaan hän osallistui Pugatšovin kapinan kukistamiseen ja Turkin sotaan, jossa sai 4. luokan yrjönristin. Sen jälkeen hän osallistui Kustaa III:n sotaan Semjonovski-rykmentin riveissä, jolloin kunnostautui lyömällä ruotsalaiset Kyminkartanossa.

Kummallinen on kohta, jossa kerrotaan, että Rimski-Korsakov 19.4.1790 valloitettuaan Savonlinnan/ pitäen hallussaan Savonlinnaa hävitti ruotsalaisten tukikohdan Juljaksonin (Yläksen??) kylän luona saaden saaliiksi tykkejä, paljon vankeja ja asevaraston. Tästä hyvästä hän sai Pyhän Vladimirin ritarimerkin, kultaisen miekan ja 2000 ruplan elinikäisen eläkkeen.

(он 21 августа 1789 года разбил шведов при Кюменгарде, а 19 апреля 1790, овладев Нейшлотом, истребил шведский пост при деревне Юляксон, причём захватил неприятельские орудия, множество пленных и склад оружия. За это получил золотую шпагу, орден св. Владимира и пожизненную пенсию в 2000 рублей)

Sen jälkeen hän mm. teki matkan Englantiin ja tausteli Koburgin prinssin alaisuudessa ranskalaisia vastaan. Myöhemmin hän osallistui Persian sotaretkelle ja sai Aleksanteri Nevskin ritarimerkin. 1798 hänestä tuli Semjonovski-kaartinrykmentin komentaja. Suvorovin Italian-retkellä ranskalaiset Massenan joukot löivät hänen joukkonsa Zürichin luona.

Paavali erotti hänet armeijasta, mutta Aleksanteri I otti jälleen palvelukseen ja nimitti jalkaväenkenraaliksi. Suomen sodassa hän komensi kolmea divisioonaa, mutta riitauduttuaan sotaministeri Araktšejevin kanssa jäi kolmeksi vuodeksi pois armeijasta. Sen jälkeen hän palasi entiseen virkaansa Liettuan sotilaskuvernöörinä ja hoiti sitä vuoden 1830 Puolan kapinaan saakka.

 

”Yläksen” kylän ja taistelun merkitys on jäänyt minulle hämäräksi. Koska se tapahtui 19.4.1790, ei sitä voida sekoittaa Laaitaatsillan taisteluun, jossa Rimski-Korsakov komensi venäläisiä. Ruotsalaisen ajanlaskun mukaan päivä olisi 30.4.1790. Silloin ei Savossa ollut taisteluita, mutta kyllä sen sijaan Kärnäkoskella. Siellä Rimski-Korsakov oli mukana, mutta Jussi T. Lappalaisen mukaan kovin tehottomasti ja innottomasti.

Pietariin raportoitaessa asia saattoi näyttää erilaiselta tai sitten ruotsalaiset ovat mustanneet hänen mainettaan.