Partakosken ja Kärnäkosken
taistelut 15.4. ja 30.4. 1790
J.H. Jägerhornin ideoimana suoritettiin
15.4.1790 hyökkäys Kärnä- ja Partakosken tukikohtiin. Itse kuningas Kustaa III
oli mukana sotaretkellä majoittuen sotilaiden tapaan. Jägerhorn toi Mikkelistä
700 miehen osaston. Mukana oli nyt etupäässä ruotsinmaalaisia osastoja.
Turun rauhan raja 1743-1812 Google Maps >>
1200 ruotsalaista ajoi noin 600
venäläistä tiehensä. Venäläisiltä saatiin kymmeniä vankkureita ja hevosia:
muonaa, ampumatarvikkeita, kaksi tykkiä ja 12000 ruplaa rahaa. Vangiksi saatiin
upseeri ja 38 sotilasta. Omat tappiot olivat kaatuneina ja haavoittuneina 2
upseeria ja 22 aliupseeria ja miestä.
Tämä hyökkäys teki Borodkinin mukaan
tyhjäksi venäläisten suunnitelman hyökätä Loviisaan.
Venäläiset päättivät ottaa tukikohdan
takaisin ja hyökkäsivät sinne 30.4. Venäläisen wikipedian mukaan kenraali
Igelströmin johtamilla venäläisillä oli 4000 - 5000 miestä G.M. Armfeltin
johtamien ruotsalaisten 1400 miestä vastassa.
Ruotsalaisten mukaan venäläisten
kaartinyksikötkään eivät kuitenkaan kestäneet ruotsalaisten pistinhyökkäystä,
vaan perääntyivät epäjärjestyksessä. Venäläisten mukaan järjestys kyllä säilyi,
mutta perääntyminen oli tosiasia
Venäläiset menettivät oman ilmoituksensa
mukaan 6 upseeria ja 194 miestä ja haavoittuneina 16 upseeria ja 285 miestä.
Ruotsalaisten tappiot kaatuneina, haavoittuneina ja vankeina olivat 239 miestä.
Venäläisten kaatuneiden joukossa oli
myös Anhaltin prinssi Viktor Amadeus, joka oli lahjakas kenraali ja Katariina
II:n hyvä ystävä. Katariina itki asiasta kuultuaan ja oli taistelun vuoksi
kovin masentunut. Hän määräsi ilmeisesti juuri sen vastahyökkäyksen, joka
tapahtui Pirttimäellä, mutta epäonnistui.
Ennen kuolemaansa Anhaltin prinssi
lahjoitti miekkansa adjutantilleen Barclay de Tollylle, josta myöhemmin tuli
kuuluisa sotapäällikkö ja vähäksi aikaa Suomen kenraalikuvernööri.
Viinikainen – Mäki 2015
Lappalainen 2014
Брикнер 2016
Бородкин 2016
Karttapaikka>>
Kuvat: KLiljeström 2019
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti